Tänä aamuna taivaalla näkyi vihdoinkin se ilmiö, minkä puuttumista olen kaivannut jo jonkun aikaa: aurinko!  Olo oli heti erilainen ja maailma näytti aivan uudelta!

Koneet jyräsivät kadun varressa ja siivosivat puiden lehtiä.  (Miksi ne pitää siivota nurmikoiltakin?  Nehän voisi murskata lannoitteeksi sitten, kun ne menettävät kauniit värinsä.)  Puissa ei enää paljon lehtiä ollut.

Bussipysäkin luota löytyi vaahtera, jossa oli vielä upeaa syysväriä jäljellä.

Kaupungille mennessä taivaalta tippuivat syksyn ensimmäiset lumihiutaleet.