Huh, lieneeköhän sekin oire masennuksesta, ettei kunnolla tajua, miten paljon työtä jokin asia vaatii???  Minä aina pohdin, että ei minulla niin hirveästi hommaa ole, joten jaksan kyllä hoitaa tämän jutun.  "Ei niin hirveästi hommaa" + yksi projekti = sopivasti hommaa.  Mutta eikö mieleen juolahda, että "Ei niin hirveästi hommaa" + yksi projekti + yksi projekti + yksi projekti = ehdottomasti ei sopiva määrä hommaa!!

Tämä viikko on aikamoinen.  Maanantaina terapia ja pikkujoulu ja tiistaina näpräyspiiri.  Samalla hirveästi huolestumista raha-asioista, vaikka niistä ei pitäisikään huolehtia.  Keskiviikkona tilkkutyöpiiri ja kuoroharjoitukset, joissa MONTA hoidettavaa asiaa, koska satun olemaan kuoron sihteeri.  Torstaina Vakan päivystys ja Vakan messuviikonlopun asioiden hoitoa sekä illalla kokous.  Samalla korttinäyttelyn järjestelyyn liittyviä asioita.  Perjantaina terapia ja jälleen kokous järjestelyineen.  Lauantaina toinen Vakkavuoro ja korttinäyttelyn järjestelyt jatkuvat.  Edes sunnuntaina ei pääse helpommalla: on ensimmäinen adventti ja pitäisi olla kahdessa kirkossa yhtäaikaa.  Valitsen kotikirkkoni, jossa kaikki kuorot ovat mukana aamun messussa.  Ensimmäinen adventti on kyllä toisaalta ihana: silloin en jäisi kirkosta pois millään!  Illalla on adventtivesper toisen kuoron kanssa ja sen jälkeen pikkujoulu nro 2.  Ainakin numeroon neljä pääsen tänä jouluna ;-)

Sitten, kun minulla ei ole paljoa ohjelmaa, tuntuu, että tulee hulluksi, kun ei näe ihmisiä!  Eli teki niin tai näin, aina on olemassa hyvät ja huonot puolet!