Kuvaaminen ei juurikaan motivoi talvella, kun aurinko hädin tuskin näyttäytyy taivaanrannan yläpuolella. Tänään oli kuitenkin nättiä auringon laskun aikoihin.

Raketit alkoivat paukkua vajaa tunti sitten ja pauke on jatkuvaa. Ei se minua häiritse: tuopahan oman tunnelmansa tähän iltaan. Miten sitä muuten tietäisikään, että on uusivuosi? Minä jatkan vielä joulun viettoa ainakin loppiaiseen asti. Pidän tiukasti kiinni siitä, minkä kuvittelen olevan joulun tunnetta minussa :D

Tuleva vuosi on tällä kertaa vielä tuntemattomampi kuin aikaisemmin. Tiedän, että se tuo tällä kertaa mukanaan huonojakin uutisia ja vaikeita asioita ja että monille ne ovat vielä vaikeampia kuin minulle. En kuitenkaan pelkää, niin hirveästi ainakaan... Asiat nyt vain ovat niin kuin ovat ja kaikella on aikansa. Mutta ONNEKSI maailmassa on pieniä ihmisiä, jotka tuovat iloa silloinkin, kun muu maailma tuntee vain surua! :-))

Edit. Hirmu, millaisia tuulenpuuskia ulkona on välillä!