Roskiksesta löytämässäni Aku Ankassa Aku vei pojat siisteysleirille. Siellä hän sattui kutsumaan heitä "ipanoiksi" ja olikohan se nyt "hutiluksiksi". Leirin vetäjä ilmoitti heti tiukasti, ettei sellainen ole enää soveliasta: on käytettävä ilmaisua "siisteysrajoitteinen nuori henkilö".

Silloin minä tajusin: en olekaan laiska hutilus. Minä olen vain siisteysrajoitteinen!

Olen viime päivät siivonnut - tai pikemminkin raivannut - kämppääni ahkerasti. Kutsuin huomiseksi vieraita ihan sen vuoksi, että minun olisi PAKKO järjestää tilat siedettävään kuntoon. On se kyllä kumma, että en viitsi kotona laittaa tavaroita paikoilleen. Töissä ja vieraissa olen ihan toisenlainen.

Serkku antoi syksyllä minulle valmistujaislahjaksi kyltin, jossa lukee: "Kotini oli siisti viime viikolla... Harmi, ettet ehtinyt näkemään sitä." Nauroin katketakseni, kun hän ojensi sen minulle :DD Hän on nimittäin käynyt luonaní ja tiesi tuolloinkin aivan hyvin, miltä siellä ihan oikeasti näytti... Kyltti sai kunniapaikan seinältäni :-) Jollain kummalla tavalla se on vähentänyt sekasotkun aiheuttamaa, väistämätöntä häpeää. En jaksa siivota tarpeeksi usein tällä hetkellä, mutta ei epäjärjestys maailman kauhein asia ole. Ei minun luonani kuitenkaan likaista ole. Ja kyllä se järjestyksenkin aika vielä tulee, luulen :-)