Marraskuun lopulta lähtien minua on vaivannut huono tuuri humalaisten ja krapulaisten suhteen. Olen saanut heidän taholtaan järjettömän määrän "huomiota"! Toisin sanoen huutelua, haukkumista, seksin kinuamista ja välillä vähän pahempaakin. Ensimmäinen tapaus varmasti teki minut tavallista herkemmäksi näille tapahtumille, mutta kyllä niitä myös on ollut moninkertainen määrä normaaliin verrattuna.

Viimeksi olin "kirotun bussipysäkkini" naapurissa ja eikö eräs ohikulkeva mies pysähtynyt ja alkanut kysellä, mitä repustani pilkottaa. Hänen mielestään se oli ongenvapa ja siitäpä syntyi hyvä aasinsilta pyytää minua mukaansa kalastamaan. Hän voisi opettaa. Olin ruvennut juttelemaan hänen kanssaan ihan asiallisesti ja nyt huokaisin taas. Ei, en anna puhelinnumeroani, sanoin. Mies jatkoi maanitteluaan. Ei, en anna numeroa, en ole kiinnostunut, en ollenkaan, toistin. Siitä hän jo suuttuikin ja teki sitten kuuluvasti selväksi mielipiteensä minusta. Niinpä tietysti, ajattelin, ja kuuntelin sanomatta mitään.

Nyt minulla on alkanut keittää! Olen koettanut opetella ajattelemaan, että esimerkiksi alkoholisti on ihan samanlainen ihminen kuin me muutkin. En saa halveksia ihmistä alkoholismin vuoksi. Kuitenkin, jos tavalliselle ihmiselle sanoo aamulla ohi kulkiessaan päivää, tämä tervehtii samoin ja sitten ehkä jutellaan säästä vähän aikaa. Mutta jos alkoholistille sanoo päivää, hänen viimeistään toinen kommenttinsa on: Annatko?!! Mikä hemmetti siinä on??? Kohta alan uskoa, että alkoholistit ovat sittenkin erilaisia ihmisiä!