Ensimmäisenä pääsiäispäivänä kävelin sataman lähellä, kun äkkiä alkoi paistaa aurinko. Muutamaa minuuttia myöhemmin olin kadunkulmassa - ja tuli kevät. Kuin tyhjästä joka puolelle ilmestyi rennon näköisiä ihmisiä, autoja, jotka eivät olleet matkalla mihinkään, moottoripyöriä ja mopoja ja kevään ensimmäinen avoauto! Katselin ja kuuntelin hölmistyneenä. Mistä kaikki nuo ihmiset tulivat? Äänet kuulostivat ihan erilaisilta kuin talvella. Ne olivat lämpimämpiä ja selkeämpiä. Tuuli puhalsi kylmästi ja värit näyttivät haaleilta, mutta kaikki ei ollut enää harmaata. Nytkö se kevät tuli?
Silloin se tuli yhdellä tavalla. Ensimmäisen kerran se antoi vihjeen itsestään jo joskus vuoden alussa, kun varikset ilmestyivät kaupungille ja alkoivat huutaa. Toisen kerran tajusin sen tulon, kun eräänä aamuna kotoa lähtiessäni huomasin, että nämä sukat ovat kuin ovatkin siniset! Hyvin, hyvin tummat, mutta siniset kuitenkin - ihan niin kuten kamera väitti. Siihen asti minä olin nähnyt ne mustina. Havainto syöksi minut masennuksen alhoihin pariksi päiväksi, sillä se oli konkreettinen osoitus siitä, miten pimeää talvella on (siniset sukat itse ovat vain hyvä juttu )!
Nyt tuomet jo tuoksuvat ja kesä on alkamassa. Ensi viikolla se viimeistään tulee.
Kommentit