Aurinko nousi näkyviin taivaanrannan takaa, kun eräänä aamuna puoli kymmenen maissa läksin terapiasta. Katselin puiden läpi pilkottavaa valoa kauan. Tuntui, että viime tapaamisesta oli liian kauan.
sunnuntai, 24. tammikuu 2010
sunnuntai, 24. tammikuu 2010
Aurinko nousi näkyviin taivaanrannan takaa, kun eräänä aamuna puoli kymmenen maissa läksin terapiasta. Katselin puiden läpi pilkottavaa valoa kauan. Tuntui, että viime tapaamisesta oli liian kauan.
LINKKEJÄ
TAPOJA TEHDÄ HYVÄÄ:
MINUN VINKKINI
Aasiakas.net
Adoptiomatka
Elävää elämää
En vaan osaa!
Kolme kertaa ikuisuus
Kuvatuksia
Pienet Lakritsiset Satanistijutut
Saastainen huone
Sananjalka
Salakuunneltua
Titityy
Baby Blues
Jere
Luontopäiväkirja Hatikka
Postcrossing
MUUT BLOGINI
Askartelua ja keräilyä:
Kesä sydämessa
Sukututkimus
(ei juurikaan asiaa, tauolla ja muutenkin alkutekijöissään)
SIVUPOHJIA
Herkun sivupohjat: sivupohjat.vuodatus.net
Yksi elämä vain, ei muuta. Nelikymppisen, naimattoman naisen tylsää arkipäivää. Postauksia silloin, kun kirjoituttaa. Höysteenä mm. masennusta ja valituksiakin, mutta niistä ei tarvitse välittää.
Sähköposti: puunlehti ät yahoo piste com
Kommentit