ZZZZZZZZZZZZZZZZZ........

Istun vielä kirkolla, vaikka väsyttää hirveästi. .. zzzzzzzzzzz... Jäin harjoitusten jälkeen tekemään taas akuutit sihteerin hommat valmiiksi. Tilasin Kirkkomusiikkiliitolta 20-vuotisansiomerkkejä ja kirjoitin niistä lomakkeen kirkkomusiikkipiirille. Ajattelin, että saisin senkin lapun vietyä piirihallitukselle perjantaina, kun on piirin kevätkokous. Mutta lomakkeessa pitääkin olla kuoron puheenjohtajan allekirjoitus, joten asia siirtyy.

... zzzzzzzzzzzzzzzzzzzzzzz ...  Sitten täytin piirin tilastolomakkeet ja viimeistelin (lopultakin..) yhdistysrekisterin paperit. Niissä meni yllättävän paljon aikaa! Blääääääh... olen sihteeri tosiaan vain velvollisuudesta, en intohimosta.

Harjoitukset sen sijaan olivat taas kivat. Tehtiin töitä! Huomasin, että tänään minua auttoi, kun ajattelin joskus annettua neuvoa: 'Laula niin, että tuolla kirkon toisella seinustalla kuullaan. Vaikket laula kovaa, äänen pitää kuulua sinne'. Kun tottelin kehotusta, huomasin, että automaattisesti suoristauduin vähän ja että vatsalihakset alkoivat tehdä lisää töitä. Kävi myös niin, että huomasin pitkän tauon jälkeen todella pääseväni kiinni liikkeeseen. Siis siihen, että kroppa liikkuu luontevasti laulamisen mukana. Ei paljoa, mutta kumminkin niin, että sen näkee ulospäin. Minun mielestäni se helpottaa laulamista. Ainakin minua ja ainakin nyt.

Unohdin olla väsynyt kirjoittaessani edellistä kappaletta. Into vei mukanaan :)  On ihanaa, kun harjoitukset tuntuvat vatsalihaksissa.

Huomisaamuna menen opetuspotilaaksi lähihoitajille. Pääsevät kokeilemaan, saavatko minulta ekg:n ;-)