Kuoro on tapansa mukaan ollut lomalla kesän ja kunnollinen laulu on jäänyt vähiin.  Tänään menin jumalanpalvelukseen vasta iltapäivällä ja pääsin joukkoon, joka LAULOI!  Että heidän kanssan oli hyvä olla ja helppo laulaa!  Laulaminen tuntuu selvästi vatsalihaksissa nytkin ja se tarkoittaa, että se oli tehokasta.  Lihakset ovat melkein kipeät!  Se on mahtava tunne.

Hyvä näin :-)  Ekat harjoitukset ovat aina hankalan puoleiset, kun kesä tuntuu vieneen mukanaan kaiken lihasten kotrollin ja hengitystaidon.  Siis sen vähäisen, jota minulla ylipäätään on...  Odotan kuoron alkua, vaikka syksystä tulee henkisesti rankka.  Onneksi meidän ei tarvitse ottaa vastaan uutta sijaista, vaan jatkamme viime keväältä tutun johtajan kanssa.  Hän sopii meille hyvin.