Olin siis poissa kokonaisen viikon ja olo on ollut vähän epätodellinen palattuani. Viime viikolla torstaiaamuna hyppäsin junaan ja olin jo puoli kahdeksalta Jyväskylässä. Kävin syömässä ja kuljeskelin edestakaisin, kunnes aamupäivällä ajoin bussilla suurelle kirpputorille Seppälässä. Ystävällinen bussikuski heitti minut ulos autosta oikealla kohdalla. Kirpputori oli pieni pettymys, koska siellä oli paljon uutta tavaraa, mutta löysin kuitenkin mm. helmiä. Seppälän reissun jälkeen kävin kaupungin keskustassa vielä usealla kirpputorilla ja reppuun ilmestyi lisää helmiä, leimasin, rannekello ym. Tietenkin löytyi myös niitä iänikuisia postikortteja ja pari -merkkiäkin.

Lintuveistos roskiksen alla. Kiva idea!

Kokonaisesta vapaasta päivästä huolimatta ehdin hädintuskin käydä nauttimassa Pian Askartelupuodista, kun Veli3 jo soitti ja ilmoitti ehtivänsä töistä seurakseni. Hän oli pyörällä, joten minä etsiydyin taas bussiin. Kun kaksi, aikataulun mukaan olemassaolevaa ja kulkevaa, bussia jätti tulematta, alkoi pikkuisen kismittää. Ne olivat nimittäin päivän viimeiset. Aikataulun ja kartan lukeminen osoittautui monimutkaiseksi, joten aikaa meni, ennen kuin olin lähelläkään veljen uutta asuntoa. Taas oli bussinkuljettajan apu korvaamatonta!

Asunto oli kiva nähdä, mutta aikaisin seuraavana aamuna siirryin tavaroideni jo hotellille ja aloin nauttia innolla kirkkopäivien ohjelmasta. Viikonlopun aikana ohjelmaa oli hirmuinen määrä! Valitsin tietopainotteista ohjelmaa: Uskonnon rooli ja merkitys kehitysyhteistyössä, Totuudetkin vaihtelee, Viisi kertaa laadukkaasti ja Ilmastotalkoot olivat kaikki mielenkiintoisia.

Erityisesti listan toinen paneeli, jossa keskusteltiin maailmankuvasta, oli todella onnistunut tilaisuus! Näin ensimmäistä kertaa Esko Valtaojan livenä ja hän osoittautui hyvin fiksuksi mieheksi. Koska paneeli oli Kirkkopäivillä, ihmiset olivat tietenkin kiinnostuneita lähinnä agnostikoksi tunnustautuvan Valtaojan maailmankatsomuksesta. Hän ei ryhtynyt lainkaan väittelemään tai tarjoilemaan mielipiteitään, vaan pysyi koko ajan ystävällisenä. Hän hyväksyi jokaisen oman maailmankatsomuksen pitämättä tätä "tyhmempänä" ihmisenä. Hyvin arvostettava ja fiksu mies! Näin voin sanoa, vaikka itse olen kristitty, tunnustava sellainen, uskovainen tai mitä sanaa minusta halutaankaan käyttää.

Kaupungille pystytettiin leikkimökkikirkkoja, joissa pidettiin pieniä hartauksia lapsille.

Kirkkopäivien ohjelmassa oli myös Tuunaustupa, jossa sai harjoittaa askartelun ja ompelun jaloa taitoa :)  Perjantai-iltapäivänä ehdin käymään sielläkin. Siitä kerron myöhemmin toisessa blogissani.

Sunnuntaina osallistuin englanninkieliseen messuun ja kävin Vesilinnan näköalapaikalla. Tapasin vielä pikaisesti Veli3:n ja sitten olikin kotimatkan aika. Tulin kuitenkin pikkubussin kyydissä vain Suonenjoelle asti. Siellä hyppäsin junaan ja ajoin lapsuusmaisemiin ja äidin luo. Edessäolevat päivät vietin lähinnä Neiti3v:n ja hänen pikkusiskojensa, Neitien 10 kk, kanssa :)  Hienointa oli tietenkin se, että Neiti 2v:stä oli viikonlopun aikana tullut Neiti 3v!

Pikkuneiti Laura Ingalls uudessa mekossaan ja sukissaan, pikkusiskojen hattu päässä, lähdössä juhlimaan. Huomaa äidin hienot, hopeiset sandaalit!