Olen jatkanut kuoron Berliinin matkan valmistelua ja eilen illalla odottamani asia lopulta tapahtui: oivalsin tehneeni mokan ja ison sellaisen (=kalliin). Ei oikein innosta työt tänään...

Asia korjataan ja jälkikäteen selvitämme johtokunnan kanssa raha-asiat, eipä tässä muuta voi. Harmittaa vain sielun sopukoihin asti ja juuri nyt lähtisin paljon mieluummin lukemaan blogeja kuin tutkimaan Berliinin karttaa. Onneksi kuulen koko ajan live-musiikkia: seinän takana harjoitellaan viuluesitystä. Äsken soi luomoavan kauniina "Uinu, uinu, lapsi armainen" flyygelin säestyksellä. Tämä on hyvä paikka olla alamaissa.

Enpä ole kuitenkaan paniikissa ja se on hyvä se :-)

Meikäläisiä edellisellä, Puumalan reissulla.